Viivi 11-vuotta!

Rokkipanta kaulassa keväällä <3

Ensimmäinen (JA TERVEIN!!) koirani on taas vuoden vanhempi. Harmi että neiti on hoidossa niin en voi lelliä, mutta käsky käy kyllä että kotikotona pitää jotain hyvää tarjota tämän kunniaksi. Viivi on kyllä ollut maailman vaivattomin koira! Se on pikemminkin kuin kissa, makaa mieluiten kerällä sängyn pehmeimmällä ja lämpimimmällä kohdalla reagoiden ainoastaan keittiöstä leijuviin sulotuoksuihin sekä lenkille lähtöön. Ajatellen vielä että tuossa on mettärotuja (suomenpystykorvaa tai pohjanpystykorvaa vähintään) ja mahdollisesti lapinporokoiraa, ja että se on aina ollut sisäkoira jolle ei ensimmäisinä elinvuosina tarjottu paskaakaan tekemistä, pissatuksia vaan ja remmilenkkejäkin harvakseltaan, eikä se oo koskaan hyppiny seinille.

Näin matkustetaan oikeaoppisesti junassa :D

Ainoa epätoivottu käyttäytyminen Viivillä on remmiräyhäys, johtuen vähistä koirakontakteista. Meni todella kauan että se alkoi edes leikkimään muiden koirien kanssa sitä vähääkän mitä se nyt leikkii. Aluksi pelkäsi esimerkiksi äidin australianpaimenkoira Lunaa pentuna. Nytkin se väistelee noita paimenia mutta komentaakin tarvittaessa (jos minä olen näköpiirissä, tietää että emäntä käy isommat pölläyttämässä jos päälle tulevat). Viivi kasvoi ihan tynnyrissä meillä mutta silti se 8-vuotiaana tottui asumaan kerrostalossa (ei yhtään ylimääräistä räksyä vaikka omakotitalossa vahtii kaikki kulkijat!) Oulun keskustan tuntumassa, kulkeen hissillä+bussilla+junalla ilman suurempia ongelmia. Ja kyseessä kuitenkin arka koira joka pelkää mm. rapinaa tietyssä mielentilassa, pahvilaatikoita, pyöriä ja lumiauroja ainakin näin äkkiseltään muisteltuna. Harmittaa kyllä kun Viivin kanssa ei uskallettu nuorena lähteä harrastamaan eikä sen sielunelämää oppinut ymmärtämään ja arvostamaan kun vasta nyt vanhempana kun kokemusta muistakin koirista. Se tajuaa asioiden punaisen langan nopeasti ja oppii vähillä toistoilla, mutta kyllästyy myös todella nopeasti ja on kärsimätön aloittaen hyvin äkkiä säestämään jokaista liikettään räksyämisellä ja vikinällä.

Viivi on rakenteeltaan ihanne minulla "pikkukoirassa", jos samanlaista rotua olisi tarjolla niin ei tarvisi epäröidä hetkeäkään mikä se minun rotu olisi pienemmistä. Moni onkin sanonut että voisi heti ottaa koiran jos Viivin kaltaisia koiria saisi. Sievä, täpäkkä, sopivassa määrin itsenäinen ja mukavuudenhaluinen neiti. Ja älykäs! Ihan eritasoa noitten paimenien kanssa. Miellyttämisenhalu puuttuu mutta se kieroilun ja huiputtamisen määrä johon tuo koira pystyy... Sitä on niin hauska seurata kun se jallittaa vahvempiaan ja röyhkeämpiään ihan 6-0 välillä.

Aivosolujen määrä vähentyy vasemmalta oikealle :DDD

Harjoittelua, harjoittelua

Hymyä huuleen!

Alettiin Velmun kanssa ottamaan ihan alkutekijöistä noita TOKO-juttuja Salme Mujusen kirjan ohjeiden mukaan. Luoksepäästävyysharjoituksia sekä katsekontaktia vahvistavia tuokioita ollaan pidetty. Tempuista "kuoleminen" saatiin viimeisteltyä ja seuraavaksi opetellaan etutassujen nostelemista vuoronperään ettei liian vakavaksi mene tää koulutuspuoli. ;) 

Lenkeillä Velmu on ollut yllättävän hyvin kuulolla ja ihmisten ohi ollaan päästy "huomio"-käskyn alaisena (koirat on vielä liian jänniä mutta kauempaa pääsee niistäkin ohi nätisti). Tosin jos iskee joku tilanne puskan takaa niin se räjähtää heti. Kuten eilen pääsi yllättämään pimeässä kaksi pyöräilijää, mutkan takaa mäestä tulivat meidän takaa ilman valoja eikä soitettu kelloa niin eipä siinä huomannut kun vasta sitten kun koira yhtäkkiä syöksähtää viereltä mun takaa hirveellä rähinällä. Onneksi refleksit toimi ja sain napattua pannan läheltä kiinni ja nykästyä omalle puolelle ennenkuin olivat kohdalla. Vielä kun kytännyt justiin siinä mäessä aina ettei takaa tule ketään, mutta eipä sitä väsyneenä muista. 

1 v. 4 kk jo!

Laskeskelinpa vasitellen paljonko arvon valkoisen ruokintaan menee kuukaudessa kun se syö:

100 g J&V Energiaa (0,18 e) + 150 g J&V Kana-Riisiä (0,28 e) (paitsi nyt syö Brit Caren lohiriisit loppuun ennen uutta pussia) + n. 270 g HauHau Kana-Riisi-koiranmakkaraa (0,67 e) + 10 ml Nutrolin-ravintoöljyä (0,55 e) = n. 1,70 e. Eli n. 53 e/kk. 
Ei paha ottaen huomioon että oireilu pysynyt tuolla aikanakin toistaiseksi kurissa... *koputtaa puuta*

Oheessa vielä uusin opittu temppu:
  

Naksun naksun

Vinossa istuu mutta ainakin kuulolla xD

Yli tammikuun puolivälin ja tässä odotellaan varmistusta mahdollisesta TOP-paikasta edelleen. Päivät ovat menneet verkkaisasti Velmun kanssa touhutessa. TOKO-juttuja ei olla oikein harjoiteltu kun emännästäkin alkoi tuntua jo puulta, osui sitten Petsien Temppurinki-ketju silmään ja sieltä lokattiin muutama hauska temppu harjoiteltavaksi.

Hihnan haku ja "kuoleminen" ovat nyt harjoituksen alla, osaa naulakosta jo käydä sen hihnan repimässä mutta välissä meinataan jäädä retuuttaan vain sitä eteiseen ja tillitetään toiveikkaasti ovensuusta atk-huoneeseen josko se emäntä nakkais namia sinne hienosta remmintaposta. Sanaa ei osaa vielä yhdistää itse toimintoon ja sitä harjoitellaankin muttei liian kauan aikaa kerrallaan kun ei tykkää tuota kantaa suussaan. Kuoleminen onkin sitten helpompi juttu kun siinä ei apuvälineitä tarvita, oon vaan tuupannut koiraa kevyesti makuulla olessaan että menee kyljelleen pää alhaalla ja eilen ainakin näytti että tajus homman punaisen langan kun pysyi monta sekuntia vaan siinä liikkumattomana kuin mikäkin lahna.

Yksi temppu saatiinkin jo viimeisteltyä, oheessa videomateriaalia. Maahanmeno ei vielä etäältä toimi aina mutta ei ollut se oleellinen juttu niin lokkasin tuon klipin. Naksut tulee tuossa vähän päin persiitä en tajua miks ees enää naksuttelin kun osas koko jutun. :'D Muistakin laitetaan juutuuppiin videota varmaan kun saan viimeisteltyä. Paljon kauemmin kyllä tollaisiin monimutkaisimpiin jaksaa keskittyä ja selvästi tykkää kun saa omaa päätä käyttää ja kokeilee luovasti että mistä sitä naksua alkaa tulemaan. Hihnan kanssa oli aluksi tosi vaikeaa kun tuttu esine, mutta esim. oven auki vedon rätistä tajusi nopeesti kun uusi asia oudossa paikassa tuttua ympäristöä. Meinas vaan vessan ovi kärsiä siitä vähän liikaa kun oikein innostui niin siirryttiin sitten häkillä harjoittelemaan.

  

PS. Nutrolin-ravintoöljyä tilattiin litran pullo, pitäisi käydä tänään hakemassa postista. Kerrassaan mahtavaa litkua! Rapsuttelu on herralla vähentynyt HUOMATTAVASTI ja järsiminen kans! Turkki on pehmeempi ja alkanu villoja kasvatella takaisin, 7 kk kestäneelle karvanlähdöllekin tuli viimeinkin stoppi! ^___^ 

Back in Tervola

Korvakomppania hoi!

 Uusivuosi tuli ja meni.

Turvallisesti neljän seinän sisälläpä tuo tuli vietettyä rakettien ampumisen ajan, kovimman paukkeen aikana Velmu ja vierailulla ollut Tikru-seropi rähisivät ovelle ja ikkunoille sekä luuhasivat omistajien jaloissa mutta eivät onneksi mitään kauheaa stressiä nostaneet päälle. Viivi oli Kemijärvellä stressannut tuttuun tapaan mutta onneksi ei niin paljon että olisi koko yön valvonut paukkeen takia. Hyvissä ajoissa käytettiin ennen kuutta koirat pissalla ja suurin osa porukasta taisi ampua rakettinsa Kemijoen rannassa niin rauhallista oli.

Iso vaalee ja pieni vaalee<3

 Kaveri oli Tikrun kanssa täällä viikon ajan kylässä, Velmu piti eilen murjotuspäivän kun eivät tulleetkaan takaisin enään kauppareissulta ja vaan makasi apaattisena illan. Aamuyöllä sitten herätti mut touhukkaana! Tikru ei oikein Velmusta sisällä perusta kun se on liian päällekäyvä ja iso, silloin kyllä leikkivät kun Velmu oli pienempi. Velmu tajuaa onneksi olla koko ajan ahdistelematta kun toinen alistuu, mutta aivan kuten kotikotonakin narttujen kanssa yrittää estää kulkemasta ovista/ihmisen luo. Joululomalla Viiviä oli pölläyttämässä aina jos oli joku kierroksia nostattava tilanne ihmisiin liittyen, kuten kotiintulo tai lenkille lähtö. Alkaa oleen penskalla jo egoa, mut mun valvovan silmän alla saa luvan kyllä muut koirat kulkea ihan vapaasti ilman valkkarinhuntalon hitleröintejä.

Machomies.

 Koulutuspuolelta aloitettiin pari päivää sitten Clomicalmit taas ja yksinoloharjoituksia petraamaan jälleen kerran. Hihnassa kävely on parantunut roimasti kun oon antanut vain puolisen metriä löysää koko matkan ajan ja pysähdys aina kun hihna kiristyy, vasta kun löystyy niin jatketaan. Naksuttelen samalla aina kun koira kävelee sivulla löysällä, niin kontaktista kuin siitäkin että katselee vain eteenpäin. Todella mukavasti alkanut toimimaan, vielä kun mennään lenkille silloin kun olisi pitänyt tulla jo herralle nälkä ja palkkana saa koiranmakkaran osuuden ruoka-annoksestaan. Ohituksissa tarvii vielä kuonopantaa kun flippaa joidenkin ihmisten kohdalla täysin puun takaa ja pomppii koirien ohituksissa. Istumista ja maahanmenoa ollaan pitennetty sisällä häiriötekijöiden kera, esim. lenkin jälkeen käsken istumaan romppeet päällä ja otan iteltä ulkovaatteet pois, meen keittiöön hakeen aamuruuat ja sit käyn mahd. itselle jotain keittiöstä koneelle, ja sitten koiran luo ottaan kuonari ja hihna pois ja ne ripustan naulaan ennenkuin vapautan kupille.

Ai miten niin narttumainen...

Velmulle on tullut mukavasti painoa lisää, 33,5 kg oli viimeksi kun punnittiin. Saa nyt Nutrolin-ravintoöljyä ruuan sekaan lisänä ainakin tuon yhden pullon loppuun. Ensi viikolla pitäisi käydä rokotukset uusimassa ja parin kk:n päästä kuvauttaa lonkat+kyynärät jos autokyyti järjestyy. Molemmat lonkathan tolla on nyt n. 4 päivää naksuneet monen tunnin unien perästä mutta ei arista jalkoja venyteltäessäkään ja liikkuminen ei ole tönkköä. En tosin yllättyisi jos jotain kuvista löytyisikin kun pentuna ontunut tassuja paljon ja järsii niitä edelleen. Toivottavasti vaan on sit sellaista jonka kanssa voipi olla ja elää.